Talotekniikkapuolella on suunniteltu pientalon tai kerrostalon ajatteleva ja käyttäjälle yksinkertainen automaatio- ja turvajärjestelmä.
Järjestelmä on skaalautuva systeemi, jossa on keskusyksikkö ja IP-verkossa hajautetut autonomiset asuntokohtaiset aliyksiköt, joissa on älyä ja toiminnallisuutta. Keskusyksikkö sisältää korkeamman älyn ja antaa aliyksiköille asetusarvot. Keskusyksikkö seuraa mm. säätilaa ja simulaatioita ja ennakointia. Näin saadaan parhaat puolet hajautetusta ja keskitetystä järjestelmästä. Tämä topologia sopii keskitetyn kiinteistöhuollon konseptiin. Systeemissä voi olla yksi tai satoja tuhansia asuntoja. Aliyksiköt ohjaavat käytännössä laitteita. IP-verkko mahdollistaa maantieteellisesti suuret systeemit alati kehittyvässä internet-verkossa.
Systeemi on esim. kiinteistön tai pientalon energiaratkaisu, jossa on lämmitys ja sähköenergian älykäs ohjaus, joka osaa ennakoida ja adaptoitua itse modernin säätötekniikan keinoin. Koko systeemiä voidaan ohjata internetin kautta. Toteutuksessa on mm. lämpöboilerin varaamiseen taloudellisesti optimoidusti ja se toteutaa käytännössä älyverkko-konseptia. Virtarajoittimella voidaan rajoittaa ja priorisoida kuormia ja voidaan ottaa huomioon varageneraattorin tai pääsulakkeen teho. Systeemissä on potentiaalia toimia koko talon älykeskuksena ja kauko-ohjaimena ja laitteiden ajastuksen ohjaimena.
Alijärjestelmissä on valittavissa yhteydet ethernetiin, internettiin, gsm-verkkoon, USB-kytkentäiset laitteisiin, KNX-, modbus-, Zigbee-, ja Wifi-langattomiin ja yleisen IV-koneen protokollaan, sähkö- ja vesimittariin (saksal. st.) ja järjestelmiin ja komponentteihin. Suunnittelilla on myös halpojen radiotoimisten Nexan pistokekytkentäisten releiden ohjaus. Systeemissä voi olla sisääntulona sensoreina IR-tutkia, palovarottimia, kosteushälyttimiä, CO2-tunnistimia. Alijärjestelmän alulla sopeudutaan helposti liittymään ja siirtämään tietoa esim. AD-, I2C- ja 1wire-, USB-, IO- ja RS485 -tason liitännöillä edullisista vanhoista järjestelmistä ja voidaan vaikka ohjata yksittäistä relettä ja pistorasiaa tai päävesiventtiiliä. Voidaan lukea esim. 32-kanavan lämpötilat edullisista sensoreista. Alijärjestelmällä voidaan ohjata esim. lattialämmituksen (PWM-) venttiilien asentoa ja lukea lattioiden lämpötilat. Voidaan myös ohjata erään suomalaisen merkin ilmanvaihtokoneiden tehoa ja asetuksia. Tietokone mahdollistaa hienostuneet geneeriset PID- ja ennakoivat ja adaptoituvat säätöjärjestelmät moduleina. (P= asetusero säätö, I=integroiva, D=derivoiva) Asetuksilla voidaan valita ulostuloon PD-säätö sopii esim. tarkkaan lattialämmitykseen. Lattialämmityksessä voi olla myös ohjaus, joka pakottaa kierron välillä päälle kesäkuukausina, ettei osat jumiudu. Systeemin lähestymistapa on enemmän sama kuin teollisuusautomaatiossa, joka on hyvin tunnettua ja hallittua. Modbus on vakiintunut ja edullinen teollisuusautomaatiostandardi, johon löytyy paljon laitteita. KNX on uudempi, mutta kalliimpi ja hajautetumpi ja haasteellisempi ohjata ja tuettu lähinnä talojen automaatiossa.
Alijärjestelmät ovat vähän energia käyttäviä itsenäisiä tehokkaita Linux-tietokoneita. Linux-ympäristö ja korkean tason ohjelmointikieli mahdollistaa nopeat muutokset ja uudet laitteet. Alijärjestelmät osaavat myös antaa audioviestejä vaikkapa suomenkielellä esim. vikatiloista samaan tapaan kuin Megavoice-tiedotuslaite. Alijärjestelmissä on Megavoicen arm-tietokone. Puheentunnistusta on kokeiltu, mutta se on kehitteillä.
Automaatiojärjestelmä keskusyksikkö on sisartekniikkaa Flexmat-infojärjestelmälle. Flexmat-järjestelmissä on ollut käytössä vuosia yli 4000 käyttäjää.
